Harri Punakivelle taekwondon musta vyö

Kohta 37 vuotta täyttävälle neljän lapsen isälle sähköurakoitsija Harri Punakivelle toukokuun 15. päivä oli mieleenpainuva: seitsemän vuoden uurastuksen jälkeen hän sai sitoa ympärilleen mustan vyön.

Kaikki alkoi vuoden 1997 syksyllä, kun tytär Jenna halusi kokeilla lajia, jota hänen ystävänsä isä harrasti. Harrilla ei vielä tuolloin ollut juurikaan tietoa taekwondosta, mutta hän lähti kokeilemaan. Kuinka ollakaan, lajiin jäi koukkuun heti – tuntui hyvältä mennä kovaa ja saada purkaa paineita; kuntokin kohosi nopeasti. Alkeiskurssia vetivät Tero Halén ja Simo Jokinen, jotka olivatkin harrastuksen alkuvaiheilla tärkeitä tukihenkilöitä.

Jo puolen vuoden päästä harrastuksen aloittamisesta Harri päätti kokeilla ottelua. Ryhmää ohjasi Vihdin Taekwondoseuran opettaja Marcos Kuusjärvi, jolla tuolloin oli 4.dan musta vyö, nykyään 5.dan. ”Ottelu oli niin hauskaa, että jossakin vaiheessa jäin siihen koukkuun vähän liikaakin”, Harri myöntää.

Matkalla myös vastoinkäymisiä

Seuraavana kesänä kaikki ei sujunutkaan suunnitelmien mukaan: tytär lopetti ja Harrilta murtui käsi. Toisaalta pienet vastoinkäymiset lisäsivät harjoitteluintoa, ja Harri alkoi kiinnostua taekwondon kuudesta peruskäsitteestä: käytös, kunnioitus, kärsivällisyys, uhrautuvaisuus, vaatimattomuus sekä mielen ja kehon puhtaus. Ensimmäiset kolme harrastusvuotta menivätkin tiukasti treenatessa – keskimäärin viisi kertaa viikossa.

Vuonna 1999 Harri lähetettiin ohjaajatutkintoon. Sadan tunnin mittainen koulutus antoi jälleen uutta potkua harjoitteluun. Vuotta myöhemmin menestystä tuli myös toisessa muodossa: Harri voitti ottelussa diesel-sarjan (yli 30-vuotiaiden) suomenmestaruuden. Kunnon ja keskittymiskyvyn kasvaessa Harri myös tunsi itsensä iloisemmaksi ja muiden huomioiminen helpottui – tämä heijastui paitsi harjoituksiin, myös menestykseen aikuisopiskelussa.

Alusta asti Harri on käynyt ahkerasti leireillä. Kesällä 2002 Varkaudessa hän kuitenkin loukkasi kyynärpäänsä epäonnisen kaatumisen seurauksena. Seurauksena oli kahdeksan kuukauden tauko ja kättä varoi pitkään, mutta hillitön treeni-into voitti pelon. Oikeastaan Harri tuntee kivun vain vahvistaneen häntä – täytyyhän saavutusten eteen nähdä vaivaa.

Mustan vyön koe

Lokakuussa 2003 Harri alkoi salaa unelmoida mustan vyön kokeesta. Taekwondoa tuli harjoiteltua viidesti viikossa ja sen lisäksi punttisali kuului ohjelmaan kahdesti viikossa. Tammikuussa Harri sai tiedon, että opettaja Marcos oli kutsunut hänet vyökokeeseen. Asiantuntija suunnitteli ruokavalion, ja Harri alkoi käydä fysikaalisessa hoidossa ja hieronnassa joka toinen viikko. Helmikuussa Vihdissä järjestetyssä Hiisi Challenge –kisassa Harri näytti olevansa 3,5 vuoden tauon jälkeen ottelukunnossa – voitot tulivat helposti. Kevään mittaan harjoituksiin saavuttiin rullaluistimilla ja Harri sai yksityisopetusta opettajaltaan.

Viikkoa ennen koetta punaisten ja mustien vöiden leirillä Harri kertoo tajunneensa jotkin perusasiat aivan uudella tavalla: ”se oli eräänlainen valaistuminen”. Parin päivän päästä vuorossa oli kunnon tyhjennystreeni. Hyvän valmistautumisen ansiosta Harri tuntee, ettei koe ollut raskas, vaikka kunto-osuudessa jalat menivätkin hiukan tukkoon. Samassa kokeessa sai 2.dan mustan vyön Tero Alén, joka on aloittanut taekwondouransa Vihdissä.

Taekwondo muuttanut elämänasennetta

Taekwondoharrastuksen myötä Harrin elämänkatsomus on muuttunut. Ihmisiä arvostaa enemmän nyt, kun huomaa heidän eroavaisuutensa; treeneissä harmittaa, jos joku ei tee täysillä ja onpa treenien vetäminenkin auttanut omassa harjoittelussa. Harri ei tunne oloaan katkeraksi, vaikka onkin kärsinyt loukkaantumisista – hän tuntee taekwondon henkisen puolen fyysistä tärkeämmäksi, ja onkin opettanut omille lapsilleen muiden kunnioittamista.

Harri haluaa kiittää mustasta vyöstään paitsi opettajaansa Marcos Kuusjärveä, myös muita Vihdin seuran mustia vöitä opetuksesta sekä tietenkin perhettä siitä, että on saanut harjoitella. Taekwondo sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta, ja Harri toivookin lisää harrastajia.

Tatu Iivanainen